Haluan tietää lisää yhteisöllisestä asumisesta

 

Kaksi on ryhmä - Kerrostalo Kalasatamaan

27.10.2015


Ryhmärakennuttaminen tarkoittaa sitä, että joukko ihmisiä kantaa rakennuttajan vastuun rakennushankkeessa. Talon rakennuttaa tulevista asukkaista koostuva asunto-osakeyhtiö. Asukkaat pääsevät päättämään, mitä ja millä tavalla rakennetaan ja millaisia ammattilaisia homman läpiviemiseen palkataan. Kun asukkaat ovat alusta asti mukana, asunnot vastaavat asukkaiden omia tarpeita ja asuntojen hinnan ja laadun suhde on hyvä. Koska yhteisen päämäärän eteen ponnistelu tuottaa yhteisöllisyyttä ja asukkaat voivat rakennuttaa omaan tarpeeseensa sopivat yhteistilat, ryhmärakennuttaminen on hyvä tapa rakennuttaa yhteisötaloja.

Juttusarjassa seurataan yhteisöllisen kerrostalon ryhmärakennuttamishanketta Helsingin Kalasatamaan. Kirjoittajina vuorotellen kerrostaloa rakennuttavan ryhmän jäsenet.
Ensimmäisenä kirjoittajana perustajajäsen Päivi Jokela.

Onnellista loppuelämää!

19.6.2015

Seitsemän - kahdeksankymppisistä yli puolet suhtautuu myönteisesti yhteisölliseen asumiseen. 28 -prosenttia heistä haluaisi asua yhteisöllisyyttä tukevassa talossa, jossa on mahdollista viettää aikaa ja tehdä arkiaskareita yhdessä muiden asukkaiden kanssa (Käkäte 2012).  Suhtautuminen yhteisölliseen asumiseen on siis yllättävän myönteistä ihmisten keskuudessa, jotka siitä erittäin paljon hyötyvät.  Kun tietoa ja konkreettisia mahdollisuuksia päästä asumaan yhteisöllisesti lisääntyvät halukkaiden määrä varmasti vielä kasvaa.

Ilmainen luento ja työpaja Turussa 19.01

9.1.2015

Järjestämme Auralan kansalaisopiston kanssa ilmaisen yhteisöasumistilaisuuden maanantaina 19.01 kello 18.00 Turussa Auralassa (Satakunnantie 10, luokka 3).
Tervetuloa kuulemaan ja osallistumaan.

Houkutteleeko asuminen vanhainkodissa?

21.10.2014

Heräät aamulla pienestä ankeasta huoneesta jota et ole itse saanut sisustaa.Ylityöllistetyt ja stressaantuneet hoitajat patistavat ylös seitsemältä, syöt sen mitä eteen tuodaan, vietät päivän kymmenen vieraan ihmisen kanssa hiljaa televisiota katsellen ja menet nukkumaan viideltä jotta hoitajat pääsevät kotiin. Vessassa pääset käymään vain jos hoitajat ehtivät viemään. Hoito on kallista ja itselle ei työllä ansaitusta eläkkeestä jää juurikaan iloa käteen. Pahinta on yksinäisyys, päivä saattaa kulua ilman minkäänlaista aitoa kontaktia toiseen ihmiseen.

Ajatus ei houkuttele.


Tavallisen vuokran hinnalla yhteisöasumisen edut

14.10.2014

Oletko haaveillut yhteisöllisestä asumisesta, mutta sopivia yhteisöjä on harvoin tarjolla?
Haluaisitko jakaa omakotitalon siistien tyyppien kanssa?  Yksiön vuokralla voi asua paremmin, kunhan vaan löytää sopivan paikan.  Tampereella alle viidelläsadalla voi asua omakotitalossa.

Yhteisöllisyys tuottaa itsenäisyyttä

8.10.2014

“Minä en ole mikään yhteisöihminen!”, olen kuullut monesti vastaukseksi, kun olen kertonut asuinyhteisöistä. Lähestulkoon poikkeuksetta ajatus alkaa kuulostamaan järkevältä, kun kerron että ei ole pakko muuttaa mihinkään kolhoosiin tai hippileiriin, vaan omaa yksityisyyttä voi olla niin paljon kuin haluaa: ihminen voi asua omassa yksityisessä normaalissa asunnos ja sen lisäksi hän voi käyttää naapureiden kanssa yhteisiä, joissa on säännöllisesti asukkaiden järjestämää yhteistä toimintaa.

Mummokommuuni

5.10.2014

Täti Vihreä, Täti Ruskea ja Täti Sinipunainen asuvat yhteisessä talossa. Yksi nauttii puutarhan hoitamisesta, toinen osaa leipoa ja kolmas on sosiaalisesti lahjakas. Naisten lahjat täydentävät toinen toisiaan, he pärjäävät keskenään talossa ja toimivat sen lisäksi turvapaikkana kahdelle orpolapselle. Heillä on asiat hyvin ja heillä on vielä jotain annettavaa muillekin. Nämä tädit tulivat mieieeni lapsuuden Elsa Beskowin satukirjasta kun mietin, mikä olisi helpoin tapa ikääntyville järjestää asumisensa niin että kotona voisi asua mahdollisimman pitkään, niin että arki olisi rikasta, ilman yksinäisyyttä ja että asukkaat tuntisivat olevansa jollekin tärkeitä.

Lähde treffeille!

28.8.2014

Etsitkö edullista vuokrakämppää yhteisöstä? Haaveiletko yhteisöstä, jossa olisi normaalin yksityisen perheasunnon lisäksi yhteisiä tiloja? Olisiko yhteisö maalla vai kaupungissa? Haluaisitko asua samassa elämäntilanteessa olevien tai samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa? Mietitkö, että yhteisöllinen asuminen olisi järkevää, jos vaan löytyisi oikeanlainen porukka?
Lähde treffeille! Luvassa merkityksellisiä keskusteluja pienissä vaihtuvissa ryhmissä.

Mikseivät ekokylät pelasta maailmaa?

6.8.2014

Kävin tutustumassa eurooppalaiseen ekoyhteisöväkeen GEN Europen seminaarissa. Seminaari järjestettiin tunnin junamatkan päässä Berliinistä Bad Belzigissä sijaitsevassa Zegg -ekokylässä. Osanottajia oli 500 enimmäkseen Euroopasta, mutta tulijoita oli niin Havajilta, kuin Nigeriasta. Gen on loistopulju: Ideana on levittää ekokylissä kokeiltua tietämystä laajemmalle ja tukea syntymässä olevia projekteja. Gen tarjoaa verkoston niin maan sisällä kuin kansainvälisesti. Gen tukee kyliä joissa perinteinen perinteinen vähän kuluttava elämäntapa on säilynyt sekä kolmansien maiden koulutusprojekteja Osallistuin itse 2012 Ecovillage Design education koulutukseen Saksassa Sieben Linden –yhteisössä. En ole koskaan oppinut missään niin paljon niin ihmisten kanssa toimimisesta ja projektien johtamisesta vain kuukaudessa. Genin Suomen osasto SKEY pystyy Eu:n rahoittaman Keko-hankkeen kautta tukemaan koulutukseen lähtijöitä merkittävästi. Kerron sähköpostilistallani kun haku tulee ajankohtaiseksi.

Itsenäisyyttä yhteisöllisyydellä -kirja ikääntyville tulossa.

27.6.2014

Blogissa on ollut hiljaista, kun tekstintuottokapasiteettini menee kirjan kirjoittamiseen. Tulossa on ikääntyville suunnattu kirja yhteisöllisestä asumisesta. Tarkoitus on auttaa eläkeikäistä järjestämään oman tulevaisuuden asumisensa itse niin, että hän voi elää täysipainoista, itsenäistä, turvallista ja onnellista elämää yhteisöllisesti samanhenkisten ihmisten kanssa säilyttäen oman yksityisyytensä.
Paradoksaalisesti yhteisöllisyys tuottaa enemmän itsenäisyyttä. Samoin jakamalla aikaansa, tiloja ja taitojaan voi saada enemmän. Vielä iäkkäänäkin voi elää merkityksellistä elämää ja saada aikaan suuria. Kirjassa esittelen yhteisöllisiä ratkaisuja erilaisille ihmisille ja kerron asioista, jotka kannattaa ottaa huomioon suunnittelussa sekä opastan reitillä tavoitteeseen.

Yhteisöasumista Lappiin

27.5.2014

Kävin luennoimassa yhteisöllisestä asumisesta Rovaniemellä Rovalan kansalaisopiston järjestämässä tilaisuudessa. Paikalla oli 17 kiinnostunutta. Tilaisuus oli osa YHTEYS – yhdessä tekemisen yhteisöt –hanketta ja se järjestettiin yhteistyössä ikääntyvien yhteisötaloa kehittelevän Vertaiskoti 50 plus -yhdistyksen kanssa. Tämä kirjoitus on vieraskirjoitus yhteys-hankkeen blogissa.
Esittelin inspiraatioksi millaisia yhteisöjä on maailmalla. (Linkki prezi- esitykseeni)  Kokeilimme vuorovaikutteista suunnittelua ja kerroin mitä asioita pitää ottaa huomioon suunnittelussa, niin sosiaalisesta kuin arkkitehtonisesta näkökulmasta. 

Naapurin kovat vauhdit

10.3.2014

Olin laittamassa isoa kattilallista matikkakeittoa, enkä ollut kutsunut ketään syömään. Ovelle koputettiin.

- Moi, me tultiin kiikkumaan teidän riippumatossa, sanoi metrinmittainen naapuri.
- Tietääkö ne siellä kotona, että te olette täällä.
- Joo. Me sanottiin, että me mennään kauppaan ja sitten naapuriin keinumaan.
Toinen tytöistä istui keinussa poikittain ja toinen antoi niin kovat vauhdit, että varpaat melkein hipoivat kattoa. Leikkiin otettiin jumppapallo ja välillä oltiin toukkia. Morjenstamme lasten kotiväen kanssa, mutta lapset ovat oppineet tulemaan silloin tällöin mutkattoman omatoimisesti kotiimme leikkimään. On hauskaa kun on lapsiystäviä.

Kämppäkavereiden valitsemisesta

11.2.2014

Olemme asuneet melkein samalla porukalla noin kolme vuotta, mutta näyttää siltä että aika pian täällä alkaa porukka vaihtumaan. Ihmiset ovat löytäneet kumppaninsa tai työ saattaa viedä toiseen kaupunkiin. Viime aikoina meillä on ollut muutenkin haasteita ihmissuhteissa, koneiden ja tuholaisten kanssa ja nyt muutos vähän pelottaa. Täytyy nähdä vaivaa etsimiseen ja haastatteluun, vaikka talossa on tällä hetkellä muutakin tekemistä.

Ei kinaa kotitöistä

5.11.2013

Tätä kirjoitusta kannattaa jakaa, sillä olemme keksineet keinon, joka auttaa niin yhteisöjä, pariskuntia ja perheitä siinä yleisimmässä riidan aiheessa: kotitöiden jakamisessa.
surkea työ on sellaista, jossa suorittaja on anonyymi, tekijä kokee, että työllä ei ole kenellekään merkitystä, eikä suoriutumista tai tuloksia mitata. (Lencioni 2013)

Matka jaettuun pannuhuoneeseen

26.10.2013

Tässä kirjoitussarjassa esittelen eri tyyppisiä yhteisöjä ja niiden perustustarinoita.

Haastattelin kahta lapsiperhettä ja yhtä kolmikymppistä miestä, jotka jakavat ison talon Tampereella. Talossa on kaksi perheasuntoa keittiöineen ja kylpyhuoneineen ja yksi minikeittiöllinen yksiö. Yhteistiloista leikkihuone sijoittuu perheasuntojen väliin ja sauna, poreamme ja kerhohuone ja tekniset tilat olivat kellarikerroksessa.

Viisi nettisuositusta

22.10.2013

Sain lukijapostia:
”Olemme kavereideni kanssa ryhtyneet puuhaamaan jonkin sortin asuinyhteisöä. Kun sie olit muistaakseni enemmänkin työskennellyt erilaisten asuinyhteisöjen parissa, niin aattelin kysäistä, josko sie osaisit vinkata joitakin hyviä resursseja - kirjoja, blogeja, leffoja, ihan mitä vaan - aiheeseen liittyen? Englanninkielistä matskua tuntuisi löytyvän aika lailla, mutta tässäkin aiheessa sitä kaipaisi nimenomaan Suomen oloihin keskittyvää aineistoa, eli löytyykös sellaista ja millaista?”
Vastaan kysymykseen julkisesti, jotta siitä olisi iloa muillekin. Tässä viisi netistä löytyvää suositusta asuinyhteisöaiheeseen.
  1. Monikko – Askeleista kohti yhteisöasumista. Erityisesti kuntien tarpeisiin kirjoitettu, mutta paljon hyvää tietoa muillekin sisältävä tietopaketti yhteisöasumisen erilaisista muodoista ja toteuttamisesta.
  2. Ylen blogikirjoitus, johon on koottu mausteeksi aiheeseen liittyviä videonpätkiä elävästä arkistosta.
  3. Oma arkkitehdin diplomityöni, jossa etsin elementtejä sosiaalisesti kestävän asuinyhteisön luomiseen.
  4. Omatoimi. Asuinyhteisöjen rakennuttamisen konkarin Reijo Pesosen kunnianhimoinen puurakenteisesta asumisoikeusyhdistysmuotoisesta ikääntyvien asuinyhteisöstä maaseudulle.Sivuilla hyvä listaus asukasvetoisen rakennushankkeen etenemisestä.
  5. Asukaslähtöisyydestä yhteisöllisyyteen. Arkkitehti Ilona Järven kehittämä suunnittelutyökalu asuinyhteisöjen suunnittelemiseen.
Onko teillä linkkivinkkejä? Oletteko te lukijat löytäneet muita kiinnostavia päivittyviä blogeja yhteisöasumisesta?

Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri

11.10.2013

Eräs mies oli kierrellyt Jyväskylän lähiseutuja ja ostanut kymmenen vuotta tyhjillään olleen maalaistalon ulkorakennuksineen parinkymmenen kilometrin päästä kaupungin keskustasta. Talonkorjausprojekti opetti viimeksi alakoulun puukässässä nikkaroineelle miehelle korjaustaitoja ja pian mies muutti taloksi. Yksinkertaista rakennustekniikkaa oleva hirsitalo oli ollut helppo korjata ja mies ei myöntänyt, että olisi kertaakaan taloa korjatessa kaduttanut sen hankinta. Eräänä päivänä mies löysi taloonsa naisen. Nainen ei halunnut asua maalla, autolla kuljettavan työmatkan päässä. Nainen asui maalla osan viikkoa ja osan viikkoa vuokra-asunnossaan keskustassa.

Yhteisöasumisen Big-Brother

23.9.2013

Asuttamamme talon vuokrasopimuksessa on yksi erikoinen pykälä: Vuokranantajaperhe voi halutessaan tulla heinäkuuksi viettämään kesää entiseen kotiinsa ja me vuokralaiset lähdemme muualle. Talo siiivotaan hyvin ja tavarat voi jättää taloon. Olen jo neljänä kesänä suunnitellut kesänviettoni huomioiden evakkokuukauden. Kesän irtiotto kivastakin kodista luo kesään vapauden ja riippumattomuuden ja paasto omasta kodista saa arvostamaan kämppiksiä ja tätä ihanaa taloa ja paikkaa.

Oppimaan asuinyhteisökurssille

13.8.2013

Oletko elämäsi aikana miettinyt muuttamista asuinyhteisöön? Ehkäpä tämä blogi on saanut kiinnostuksesi heräämään. Netistä voi oppia paljon, mutta korvaamattoman tärkeä vuorovaikutus jää puuttumaan. 

Tervetuloa meille

12.8.2013

Yhteisökotimme Keltainen talo on elokuun 29-päivä Dodo ry.n järjestämien Urbaanien asumismessujen yksi vierailukohde. Tervetuloa katsomaan, millaista elämä on, kun koti on yhteisössä!

Lehtijuttu Sana-lehdessä

8.8.2013


Sana-lehti julkaisi ihanan artikkelin kodistamme. Siinä tulee erinomaisesti esiin meidän talon henki.

Ostaisiko talon porukalla?

7.8.2013


Selvittelin Osuuspankissa, miten pankki antaa asuntolainaa, jos ryhmä ihmisiä ostaa yhdessä talon. Muun kuin oman puolison kanssa talon ostaminen ei ole yleinen käytäntö ja siksi se ei ole ihan yksinkertaista.

Rakennuksessa pitää olla erillisiä huoneistoja, jotta sen voi jakaa hallinnanjakosopimuksella osiin, jolloin talon arvosta 60% käy lainan vakuudeksi. Erillisessä huoneistossa on oma sisäänkäynti, wc ja keittiö.Kun talo koostuu erillisistä asunnoista ja yksi osakkaista ei pystykään maksamaan lainaansa, pankki voi tarvittaessa myydä oman osuutensa. Yhteisestä talosta, ei voi myydä osuutta vaan siitä pitäisi luopua kokonaan.

Oma tupa - oma lupa

1.8.2013

Sarkajaon aikaan maa oli kylän yhteisomistuksessa. Kukin talo omisti osuuden kylästä ja niille jaettiin sarka yhteisistä pelloista, niityistä ja metsistä. Kylät olivat tiiviitä rakenteeltaan ja hengeltään. Yhteisten peltojen vuoksi peltotyöt piti tehdä samoihin aikoihin ja viljelysmenetelmien piti olla yhtenäisiä. Vuonna 1757 valtiopäivillä hyväksytyssä isojaossa jokaiselle tilalle jaettiin omat pellot, metsät ja rannat. Jako pirstoi ryhmäkylät, kun tilakeskukset siirtyivät peltojensa keskelle. Tilojen oli helpompi ottaa käyttöönsä uusia viljelysmenetelmiä ja kasveja. Kyläyhteisön vaikutus väheni ja tilattomien elämä muuttui vaikeammaksi. Kun viljelyä pystyi tehostamaan, naapureiden kanssa pystyi kilpailemaan. Vähitellen koneet korvasivat työväen ja maatilan työt pystyi tekemäään yhdellä massikalla. Syntyi omakotiasujille rakas käsite: Oma rauha. Onni oli omissa käsissä ja hyvä naapuri mahdollisimman kaukana.

Sosiaalinen pääoma

26.7.2013

Olen lähes koko aikuisikäni asunut yhteisössä: Asuessa yhdessä muiden kanssa, elämään jää tilaa yllätyksille. Sosiaalinen kanssakäyminen on luonnollista, eikä siihen tarvitse nähdä ylimääräistä vaivaa. Asuinkumppaneista tai heidän kavereistaan voi tulla sydänystäviä.